LINSSIPUTKET

Linssiputki on peilikaukoputkeen verrattuna optisesti tarkempi laite. Linssiputkissa on usein lähes virheetön kuva ja suuri näkökenttä, jonka ansiosta suuriakin galakseja voi havaita kerralla. Linssiputket soveltuvat erinomaisesti astrokuvaukseen.

Linssin optisena ongelmana on se, että eri valon pituudet eivät taitu samalla tavalla tarkentimessa. Tästä aiheutuu ns. värivirhe, jota on pystytty kuitenkin korjaamaan huomattavastikin käyttämällä erilaisia lasilaatuja.

Hinnaltaan linssiputket ovat peiliputkia kalliinpia.

PEILIPUTKI ELI NS. NEWTON-KAUKOPUTKI

Isaac Newtonin alunperin keksimän peilikaukoputken toimintaperiaate on valoa keräävä putki, josta sen pohjalla oleva peili heijastaa valon apupeilin avulla okulaariin. Okulaarin tarkentimessa katsoja tarkentaa valonsäteet silmässään tarkasti näkyväksi kuvaksi.

Kaikki putkeen suuntautunut valo ei kuitenkaan päädy havaitsijan silmään, sillä peili imee osan valosta. Lisäksi peiliputkessa oleva apupeili peittää osan putken pohjalla olevan peilin pinnasta.

Peiliputkien aukkosuhde soveltuu usein erinomaisesti valokuvaamiseen, mikäli vain optiikka on laadultaan hyvä ja jalusta valokuvaukseen soveltuva. Peiliputken parhaimpia ominaisuuksia verrattuna linssiputkeen on yleensä halvempi hinta.

MUUT PUTKET

Aikojen saatossa ovat peili-, ja linssikaukoputket saaneet monia variaatioita, joissa molempien parhaita puolia on pyritty yhdistämään. Yhdistelmissä on useimmiten käytössä peilikaukoputken peilipinta ja sitä jollakin tapaa optisesti korjaava linssi. Tunnetuimpia näistä harrastajien käyttämistä yhdistelmistä ovat ehkä Schmidt-Cassegrain-, ja Maksutov-Cassegrain -putket, jotka ovat hinta/laatusuhteeltaan erinomaisia harrastusvälineitä.

Näillä putkilla on mahdollisuus saada pienestä fyysisestä koosta huolimatta suuria suurennuksia. Mikäli ne on varustettu polttovälinlyhentäjällä ja hyvällä seurantajalustalla, ovat ne erinomaisia syväntaivaan kohteiden kuvaamiseen.